Perjantaina 10.5 klo 19    Mäenpään kylätalolla

Tervetuloa mukavaan iltaan musiikin parissa ! Nauti kahvion palveluista hyvän kahvin, pullan ja höyrymakkaran kera ! Arvonnassa mukavat palkinnot! 

Vuoden 2019 jäsenmaksuksi vahvistettiin syyskokouksessa edelleen 10 € yli 18-vuotiailta.

Jäsenmaksun voi maksaa tilille FI04 4928 3020 0998 47 mielellään helmikuun loppuun mennessä.

Kun jäsenmaksu on maksettu 2 vuotta, saa kylätalon vuokrata hyvällä alennuksella. Soittele Lauralle 044 3779 502 hyvissä ajoin, jos suunnittelet juhlia kylätalolla. Tila luovutetaan varausjärjestyksessä riippumatta siitä, onko varaaja kyläseuran jäsen vai ei.

Kyläseuran puheenjohtaja Simo Aaramaa toivotti juhlavieraat tervetulleiksi: "Kylämme on ansainnut tämän juhlan, koska Eteläpohjalaisten kylien hallitus ja sen toimikunta on valinnut meidän kylän, Mäenpään kylän Kauhavalta vuoden 2016 eteläpohjalaiseksi kyläksi. Olemme täällä kylällä iloisia tästä viisaasta ja hyvästä valinnasta, joka osui syystäkin meille. Me olemme tehneet kovasti töitä - ei sen eteen, että saisimme tämän tittelin - vaan siksi, että tämä kylä ja kyläkunta olisi hyvä paikka elää ja asua. Kiitämme teitä hyvät kyläläiset jotka olette jo vuosia ja vuosikymmeniä tehneet pyyteetöntä työtä tämän kylän viihtyvyyden eteen, että tämä olisi parempi paikka muuttaa ja rakentaa koti."

Illan upeasta ja monipuolisesta musiikista vastasivat Matti Saari, Juho Lammi ja Mäenpään mieslaulajat säestäjänään Tapio Palttala. Äänentoistosta huolehti Esa Saarela.

Päätössanat lausui Mäenpään kyläseuran sihteeri Tarja Fagerholm. Kyläseuran emännät Eila Rintamäki ja Anni Keisala olivat kattaneet juhlavieraille herkullisen kahvipöydän.

Katso lisää kuvia Kuva-Albumista. Kuvat: Timo Perälä

Illan aloitti kyläseuran puheenjohtaja Simo Aaramaa kertomalla kyläseuran kuulumisia. Samalla muistettiin uutta kyläläistä, kuten tapana on ollut.

Esa Saarela lauloi ystävyydestä ja Hannele Kihlman esitti pari kirjoittamaansa hauskaa runoa parisuhteesta.

Ilmi ehti navettakiireiltään ihmettelemään nykymaailman menoa ja etenkin sitä, kuinka ennen kuitua oli vaan leivässä ja vaatteissa, mutta nykyään se kaivetaan maahan ja sitä pitkin kuljetetaan vaikka mitä valon nopeudella.

Jännitystä oli ilmassa, kun arvottiin Anvian lahjoittama TV kuituliittymän hankkivien kesken. Kaikkiaan 67 taloutta osallistui arvontaan. Onnettarena toiminut Aino Lakso nosti numeron 50. Television onnellinen voittaja oli Tuomo Rinne.

Ilta jatkui karaokelaulujen merkeissä lähes puoleen yöhön. Lopuksi komeasti lauloivat duettona useita kappaleita Kauhavan Matiksi ja Tepoksi nimetyt Esa Saarela ja Pasi Myllykangas.

Kylätalolla vietettiin kuituiltaa lauantaina 5.9.15  Anvialta mukana olivat johtaja Klaus Varis sekä Juha Kirmanen ja Jukka-Pekka Rintanen. He vastailivat moniin mieliä askarruttaneisiin kysymyksiin ja tekivät sopimuksia kuidun haluavien kanssa. Puheenvuorossaan Klaus Varis kertoi, että liikenne mobiiliverkoissa on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta kiinteissä kuituliittymissä vielä 17 kertaa enemmän. Varma ja nopea kuitu on tulevaisuutta jo tänään.

Illassa oli mukana myös POP-pankista johtaja Pauli Tyyvi. POP-pankki tarjosi nykyisille ja mahdollisesti tuleville asiakkailleen hyvän ja täyttävän iltapalan.

Joonas Autio kertoi Mäenpäähän muutosta ja mäenpääläiseksi muuttumista hauskasti. Kortesjärven pelimannit loivat mukavaa tunnelmaa reippaalla esiintymisellään.

Alueella on lähes 80 taloutta, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuituliittymän. Anviasta on sopimusten teko kesken, joten vielä ehtivät mukaan sellaisetkin alueen asukkaat, jotka ovat tähän asti olleet epävarmoja.

olette lämpimästi tervetulleita tähän joulujuhlaan, jota vietämme samalla juhlien kyläyhdistyksemme 35-vuotista taivalta.

Onko tämä pitkä vai lyhyt aika, sitä on vähän vaikea määrittää, joittenkin mielestä se on pitkä ja jonkun mielestä lyhyt aika. Lyhyt, jos sitä vertaa kylän toimintaan Mäenpään nuorisoseuran vanhaan vilkkaaseen aikaan, kun tuossa Pihlgrenin pihassa on esitetty näytelmää Roihan talossa. Tai siihen aikaan, kun tämä talo on ollut Mäenpään työväentalona ja siihen kun täällä on ollut kaksi kauppaa ja toimiva kyläkoulu. Näistä ei ole enää jäljellä kuin muisto ja rakennukset. Puhelinkeskuksesta ja nuorisoseurasta ei ole enää jäljellä rakennuksiakaan.

Kylän nykyinen väestö on ikääntynyttä, mutta arvokasta. Iloitsemme uusista perheistä, jotka ovat tänne muuttaneet ja tuovat elinvoimaa kyläämme - tai kyläänne, niin kuin minun pitää entisenä kyläläisenä, kai sanoa. Koetetaan yhdessä kehittää tämän kylän infrastruktuuria ja houkuttelevuutta, jotta saamme uusia nuoria perheitä muuttamaan tänne ja rakentamaan talojansa. 

Asuin tällä kylällä, tarkemmin sanottuna Hopiavuoressa 40 vuotta. Nämä vuodet olivat hyviä ja monella tapaa antoisia. Kyläläiset olivat niin sanotusti hyvänpäivän tuttuja. Nyt kun olen ollut kyläyhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana yli neljä vuotta, suhde kyläläisiin on muuttunut oleellisesti. Suhde on muuttunut hyvästä parempaan, olen saanut tutustua teihin kyläläisiin. Olen saanut avata monta uutta ovea. Se on hienoa, kiitos siitä teille. Voin tällä kokemuksella sanoa, että tule sinäkin joukkoomme kylätalon toimintaan, se tuo uuden hienon ulottuvuuden elämääsi. Te uudet nuoret kyläläiset, älkää odottako 40 vuotta, vaan tulkaa nyt ja rikastuttakaa kylää sekä omaa elämäänne olemalla mukana kyläyhdistyksen ja kyläyhteisön toiminnassa.

Aisapari saa 10 miljoonaa euroa projektirahaa, kuten Komiat -lehdestä olemme lukeneet. Tämä raha on tarkoitettu yritysten ja yhdistysten tukemiseen, eli noin puolet yrityksille ja toinen puoli yhdistyksille. Tästä viiden miljoonan osuudesta me olemme kiinnostuneita, ja siitä, kuinka me kyläyhdistyksenä voitaisiin sitä rahaa hyödyntää kylämme ja kyläkuntiemme kehittämiseen. Aisaparin saamalle rahalle ei ole vielä tullut jakoperusteita, eikä kohteita mihin tarkalleen rahoitusta voi saada, mutta ainakin seuraaviin vaihtoehtoihin näytettiin vihreää valoa. Olen sitä mieltä, että kannattaa olla ensimmäisten hakijoitten joukossa, eikä jälkijunassa liikkeellä. Tässä te nuoret voisitte meidän vanhempien rinnalla olla aktiivisia ideoimassa ja puuhaamassa, että saataisiin kylästämme entistä parempi paikka elää ja asua. Mitä nämä hankkeet voisivat olla?

Otan tässä kolme esimerkkiä kylämme kehittämiseen, niitä voi olla toki paljon enemmän teillä mielessä.

1. Viemäri verkosto. Tässä asiassa olen katsonut viisaammaksi odottaa, minkälaiseksi ympäristölaki loppujen lopuksi muuttuu, vai muuttuuko. Minulla on kyllä visio, kuinka viemäriverkosto voitaisiin rakentaa, mutta nyt vielä odotetaan mikä on lain lopullinen muoto. Mutta jos te kyläläiset haluatte, että tätä hanketta aletaan viemään eteenpäin niin miksipä ei. Sille ei toki mitään esteitä ole olemassa. Ja onhan se ilman muuta harkinnan arvoinen projekti, varsinkin nyt kun yhteiskunnalta on mahdollisuus saada merkittävä osuus sen kustannusten rahoittamiseen.

2. Valokuitu. Hyvinvointipalvelut siirtyvät kovaa ja kiihtyvällä vauhdilla verkkoon, vaikka kuinka muutosta vastustaisimme. Kotisairaanhoito on pian arkipäivää verkossa. Tapaat hoitajan ruudun välityksellä. Siellä samassa ruudussa tapaat ystäväsi, voitte valokuitua pitkin tavata ja pitää rupatteluhetken, vaikka voimasi ei riitä naapuriin menemiseen. Kuitua pitkin voit pitää yhteyden lapsiin ja lapsenlapsiin vaivattomasti ja saat tarvitsemasi avun lähettämällä avunpyyntösi kuitua pitkin nopeasti. Sanot: mutta kun minulla ei ole tietokonetta enkä sitä osaa käyttää. Ei hätää, tämän kaiken saa toimimaan myös television välityksellä, sanottiin minulle Anviasta. Valokuitu ja sen tuomat mahdollisuudet, mahdollistavat varmuudella kotona asumisen turvallisesti pitempään. Nopea valokuitu luo mahdollisuuden etätyöskentelyyn kotoapäin. Kenties hymähdät ajatukselle, mutta se on arkipäivää jo nyt monilla aloilla. Valokuitu nostaa kylämme kauhavalaisten kylien kärkeen, jos mitataan kylän kiinnostavuutta muuttojen ja rakentamisen näkökulmasta. Nämä kaksi edellä kertomaani hanketta lisäävät kiinteistöjen arvoa ja houkuttelevuutta. Se on merkittävää etenkin siinä vaiheessa, kun ja jos joudumme kotimme myymään ja muuttamaan pois rakkaasta kodista ja kylästä, esimerkiksi palvelutaloon voimiemme hiipuessa tai peräti loppuessa.

3. Näkötorni Rakennetaan näkötorni hiihtomajan takana olevalle kukkulalle, silläkin voidaan parantaa kylämme houkuttelevuutta ja kiinnostusta. Tai rakennetaan vaikkapa lintutorni johonkin otolliseen paikkaan. Hupsista, se taisi jo olla neljäs esimerkki. Mitä tällä kiinnostavuudella on merkitystä, kenties kysyt? Sillä on merkitystä ainakin siinä mielessä, että mitä enemmän täällä asuu ihmisiä ja työssäkäyviä ihmisiä, sitä paremmin kaupunki huolehtii kyliemme teiden kunnosta. Kun teemme tästä oikein houkuttelevan alueen, niin kenties kaupunki kiinnostuu kaavoittamaan tänne pienen asuntoalueen.

Aisaparin saama raha on tarkoitettu mm. tällaisiin kylän kehittämiseen tarkoitettuihin projekteihin.  Kyläyhdistys on se kinnas, joka vetää tällaisia projekteja. Mutta tämä vaatii meiltä intoa, rohkeutta, ahkeruutta, aloitteellisuutta ja kaikkien kyläläisten mukana oloa.

Kuten edellä sanoin, me teemme tästä toimivan kylän, ei meille sitä anneta, tai ei se jostakin vaan tule. Me voimme sen yhdessä tehdä, kun meiltä löytyy halua ja tahtoa. 

Siunattua adventin aikaa kaikille ja hauskaa juhlaa!

Simo Aaramaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja