Mäenpään kirkkopyhä 28.5.17

Runsaslukuista kirkkoväkeä olivat ovella vastassa Tarja Fagerholm ja Simo Aaramaa. Messussa saarnasi Jenni Koivumäki, liturgina toimi Anssi Massinen ja ehtoollisavustajana Hannele Kihlman. Matti Saari lauloi kaksi hengellistä laulua ja säesti itseään kitaralla. Mäenpään komeaääniset miehet lauloivat useita kappaleita urkuparvelta kanttori Mirja Latva-Laturin johtaessa. Raamatun tekstit lukivat Anne-Maria Lammi ja Tarja Tyyvi. Messun jälkeen kylätalon emännät Anni Keisala, Eila Rintamäki ja Ritva Ronkanen tarjosivat kirkkokahvit alasalissa. Täydessä salissa virisi paljon mielenkiintoisia keskusteluja.

Mäenpää on vuoden 2016 Eteläpohjalainen kylä

Eteläpohjalaiset Kylät ry on valinnut vuoden 2016 eteläpohjalaiseksi kyläksi Mäenpään. Kunnianosoitus julkistettiin lauantaina 26.11.16 Ylihärmän nuorisoseuralla juhlallisessa tilaisuudessa. Palkintoa olivat vastaanottamassa puheenjohtaja Simo Aaramaa, hallituksen jäsenet Anni Keisala, Veli Luoma ja Tuomo Rinne sekä kyläsuunnitelman ja hakemuksen tehnyt Hannele Kihlman.

Lue puheenjohtajan kiitospuhe tästä

Vuoden kylän valintaan vaikutti merkittävien hankkeiden lisäksi myös pitkäjänteinen kyläsuunnittelu. Kesällä valmistunut kyläsuunnitelma on järjestyksessä neljäs, ensimmäinen on tehty jo vuonna 1989. Tutustu kyläsunnitelmaan vuosille 2017 - 2022 seuraavasta linkistä.

Mäenpää kelapaa trossata!

Vuoden kylä -juhla 11.2.17

Kylältalolla vietettiin kauniina helmikuisena lauantaina hienoa ja tilanteeseen sopivan arvokasta juhlaa vuoden eteläpohjalainen kylä -nimityksen kunniaksi.
Kyläseuran puheenjohtaja Simo Aaramaa toivotti juhlavieraat tervetulleiksi: "Kylämme on ansainnut tämän juhlan, koska Eteläpohjalaisten kylien hallitus ja sen toimikunta on valinnut meidän kylän, Mäenpään kylän Kauhavalta vuoden 2016 eteläpohjalaiseksi kyläksi. Olemme täällä kylällä iloisia tästä viisaasta ja hyvästä valinnasta, joka osui syystäkin meille. Me olemme tehneet kovasti töitä - ei sen eteen, että saisimme tämän tittelin - vaan siksi, että tämä kylä ja kyläkunta olisi hyvä paikka elää ja asua. Kiitämme teitä hyvät kyläläiset jotka olette jo vuosia ja vuosikymmeniä tehneet pyyteetöntä työtä tämän kylän viihtyvyyden eteen, että tämä olisi parempi paikka muuttaa ja rakentaa koti."
Juhlapuheessaan Eteläpohjalaiset kylät ry:n toiminnanjohtaja Johanna Ikola kiitteli Mäenpään alueella olevan poikkeuksellista aktiivisuutta, yhteistyökykyä ja peräänantamattomuutta ja pitkäjänteisyyttä. Mäenpää lähteen vahvana ehdokkaana valtakunnalliseen Vuoden kylä -kilpailuun.
Juhlan juontaja Hannele Kihlman valotti pieninä välähdyksinä kylän historiaa ja haastatteli entisiä puheenjohtajia. Ritva Sompinmäki oli puheenjohtajana vuonna 1981 ja Pentti Paavola vuosina 1982 - 1983 sekä uudelleen vuosina 2003 - 2004.
Mänpään kyläseura on tavannut ystävänpäivän aikoihin muistaa uusia kyläläisiä. Tänä vuonna muistaminen sopi erittäin hyvin juhlan yhteyteen. Paikalla olivat Elina Kivikangas ja Mika Saari. Lisäksi muistettiin Kaarina ja Harri Kankaanpäätä.
Vapaan sanan aikana Kauhavan kaupungin tervehdyksen toi Liisa Salo, Aisaparin tervehdyksen Mervi Niemi-Huhdanpää ja Härmänmaan Ladun tervehdyksen Tarja Fagerholm. Kyläläisten puheenvuoron käyttivät Tiina Rintamäki, Alpo Puro-Aho ja "ottopoika" Tapio Palttala. Tervehdyksen toi myös Kyllikki Tuuri, jonka puoliso Jussi Tuuri on ollut käynnistämässä kylätoimikuntaa Mäenpäässä.
Illan upeasta ja monipuolisesta musiikista vastasivat Matti Saari, Juho Lammi ja Mäenpään mieslaulajat säestäjänään Tapio Palttala. Äänentoistosta huolehti Esa Saarela.
Päätössanat lausui Mäenpään kyläseuran sihteeri Tarja Fagerholm. Kyläseuran emännät Eila Rintamäki ja Anni Keisala olivat kattaneet juhlavieraille herkullisen kahvipöydän.

Katso lisää kuvia Kuva-Albumista. Kuvat: Timo Perälä

Johanna Ikola, Eteläpohjalaiset kylät ry, piti juhlapuheen. Kuva: Timo Perälä

Kylän nuorta polvea edusti lahjakas kitaristi Juho Lammi. Kuva: Timo Perälä

Matti Saari lauloi itse tekemiään balladeja. Kuva: Timo Perälä

Jäsenmaksu 2017


Vuoden 2017 jäsenmaksuksi vahvistettiin syyskokouksessa edelleen 10 € yli 18-vuotiailta.
Jäsenmaksun voi maksaa tilille FI04 4928 3020 0998 47 mielellään helmikuun loppuun mennessä.

Kun jäsenmaksu on mkasettu 2 vuotta, saa kylätalon vuokrata hyvällä alennuksella. Soittele Lauralle 044 3779 502 hyvissä ajoin, jos suunnittelet juhlia kylätalolla. Tila luovutetaan varausjärjestyksessä riippumatta siitä, onko varaaja kyläseuran jäsen vai ei.

Ystävänpäivän iltamat

Mäenpään kylätalolla vietettiin ystävänpäivän iltamia la 13.2.16. Kutsu oli otettu hyvin vastaan ja pöydät täyttyivät mukavasti.
Illan aloitti kyläseuran puheenjohtaja Simo Aaramaa kertomalla kyläseuran kuulumisia. Samalla muistettiin uutta kyläläistä, kuten tapana on ollut.
Esa Saarela lauloi ystävyydestä ja Hannele Kihlman esitti pari kirjoittamaansa hauskaa runoa parisuhteesta.
Ilmi ehti navettakiireiltään ihmettelemään nykymaailman menoa ja etenkin sitä, kuinka ennen kuitua oli vaan leivässä ja vaatteissa, mutta nykyään se kaivetaan maahan ja sitä pitkin kuljetetaan vaikka mitä valon nopeudella.
Jännitystä oli ilmassa, kun arvottiin Anvian lahjoittama TV kuituliittymän hankkivien kesken. Kaikkiaan 67 taloutta osallistui arvontaan. Onnettarena toiminut Aino Lakso nosti numeron 50. Television onnellinen voittaja oli Tuomo Rinne.
Ilta jatkui karaokelaulujen merkeissä lähes puoleen yöhön. Lopuksi komeasti lauloivat duettona useita kappaleita Kauhavan Matiksi ja Tepoksi nimetyt Esa Saarela ja Pasi Myllykangas.

Uusi asukas Ritva Leppälä ja pj. Simo Aaramaa

Impi (Tuula Kuoppala)

Esa Saarela

Jäsenmaksu 2016

Syyskokouksen päätöksen mukaan Mäenpään kyläseura ry:n jäsenmaksu on 10€ / vuosi kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Maksathan jäsenmaksun maaliskuun loppuun mennessä Ylihärmän Säästöpankin tilille FI04 4928 3020 0998 47. Kirjoita viestikenttään jäsenten nimet.

Kun jäsenmaksua on maksettu 2 vuotta, saa kylätalon vuokrata hyvällä alennuksella. Soita puheenjohtajalle 044 262 8985 hyvissä ajoin, jos suunnittelet juhlia kylätalolla. Tila luovutetaan varausjärjestyksessä riippumatta siitä, onko varaaja kyläseuran jäsen vai ei.

Valokuitu toteutuu

Anvian johtaja Klaus Varis puhui kuituillassa.

Anvia rakentaa Mäenpään alueelle valokuidun. Syyskuun viimeisellä viikolla aletaan kahden työkunnan voimin auraamaan kaapeleita maan alle. Jylhän Sähköosuuskunta vetää samaan ojaan myös sähkölinjat. Näin sekä tietoliikenneyhteydet että sähkönsaanti paranevat ratkaisevasti.

Kylätalolla vietettiin kuituiltaa lauantaina 5.9.15  Anvialta mukana olivat johtaja Klaus Varis sekä Juha Kirmanen ja Jukka-Pekka Rintanen. He vastailivat moniin mieliä askarruttaneisiin kysymyksiin ja tekivät sopimuksia kuidun haluavien kanssa. Puheenvuorossaan Klaus Varis kertoi, että liikenne mobiiliverkoissa on kasvanut räjähdysmäisesti, mutta kiinteissä kuituliittymissä vielä 17 kertaa enemmän. Varma ja nopea kuitu on tulevaisuutta jo tänään.

Illassa oli mukana myös POP-pankista johtaja Pauli Tyyvi. POP-pankki tarjosi nykyisille ja mahdollisesti tuleville asiakkailleen hyvän ja täyttävän iltapalan.

Joonas Autio kertoi Mäenpäähän muutosta ja mäenpääläiseksi muuttumista hauskasti. Kortesjärven pelimannit loivat mukavaa tunnelmaa reippaalla esiintymisellään.

Alueella on lähes 80 taloutta, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa kuituliittymän. Anviasta on sopimusten teko kesken, joten vielä ehtivät mukaan sellaisetkin alueen asukkaat, jotka ovat tähän asti olleet epävarmoja.

Jäsenmaksu 2015

Mäenpään kyläseuran jäsenmaksu on edelleen 8 € / vuosi kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä. Jäsenmaksun voi maksaa Ylihärmän Säästöpankin tilille FI04 4928 3020 0998 47. Kirjoita viestikenttään jäsenten nimet.

Kyläseuran jäsenet saavat veloituksetta varata Ontonnevan uimakuopalla olevaa saunaa. Omat puut pitää olla mukana. Saunavuoroista huolehtii Alpo Puro-Aho.

Kun jäsenmaksu on maksettu 2 vuotta, saa kylätalon vuokrata hyvällä alennuksella. Soittele Simolle 044 262 8985 hyvissä ajoin, jos suunnittelet juhlia kylätalolla. Tila luovutetaan varausjärjestyksessä riippumatta siitä, onko varaaja kyläseuran jäsen vai ei.

Juhlapuhe 35-vuotisjuhlassa 14.12.2014

Mäenpään kyläseuran puheenjohtaja Simo Aaramaa kyläseuran 35-vuotisjuhlassa 14.12.2014

Hyvät kyläläiset ja kaikki juhlavieraat,
olette lämpimästi tervetulleita tähän joulujuhlaan, jota vietämme samalla juhlien kyläyhdistyksemme 35-vuotista taivalta.

Onko tämä pitkä vai lyhyt aika, sitä on vähän vaikea määrittää, joittenkin mielestä se on pitkä ja jonkun mielestä lyhyt aika. Lyhyt, jos sitä vertaa kylän toimintaan Mäenpään nuorisoseuran vanhaan vilkkaaseen aikaan, kun tuossa Pihlgrenin pihassa on esitetty näytelmää Roihan talossa. Tai siihen aikaan, kun tämä talo on ollut Mäenpään työväentalona ja siihen kun täällä on ollut kaksi kauppaa ja toimiva kyläkoulu. Näistä ei ole enää jäljellä kuin muisto ja rakennukset. Puhelinkeskuksesta ja nuorisoseurasta ei ole enää jäljellä rakennuksiakaan.

Kylän nykyinen väestö on ikääntynyttä, mutta arvokasta. Iloitsemme uusista perheistä, jotka ovat tänne muuttaneet ja tuovat elinvoimaa kyläämme - tai kyläänne, niin kuin minun pitää entisenä kyläläisenä, kai sanoa. Koetetaan yhdessä kehittää tämän kylän infrastruktuuria ja houkuttelevuutta, jotta saamme uusia nuoria perheitä muuttamaan tänne ja rakentamaan talojansa. 

Asuin tällä kylällä, tarkemmin sanottuna Hopiavuoressa 40 vuotta. Nämä vuodet olivat hyviä ja monella tapaa antoisia. Kyläläiset olivat niin sanotusti hyvänpäivän tuttuja. Nyt kun olen ollut kyläyhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana yli neljä vuotta, suhde kyläläisiin on muuttunut oleellisesti. Suhde on muuttunut hyvästä parempaan, olen saanut tutustua teihin kyläläisiin. Olen saanut avata monta uutta ovea. Se on hienoa, kiitos siitä teille. Voin tällä kokemuksella sanoa, että tule sinäkin joukkoomme kylätalon toimintaan, se tuo uuden hienon ulottuvuuden elämääsi. Te uudet nuoret kyläläiset, älkää odottako 40 vuotta, vaan tulkaa nyt ja rikastuttakaa kylää sekä omaa elämäänne olemalla mukana kyläyhdistyksen ja kyläyhteisön toiminnassa.

Aisapari saa 10 miljoonaa euroa projektirahaa, kuten Komiat -lehdestä olemme lukeneet. Tämä raha on tarkoitettu yritysten ja yhdistysten tukemiseen, eli noin puolet yrityksille ja toinen puoli yhdistyksille. Tästä viiden miljoonan osuudesta me olemme kiinnostuneita, ja siitä, kuinka me kyläyhdistyksenä voitaisiin sitä rahaa hyödyntää kylämme ja kyläkuntiemme kehittämiseen. Aisaparin saamalle rahalle ei ole vielä tullut jakoperusteita, eikä kohteita mihin tarkalleen rahoitusta voi saada, mutta ainakin seuraaviin vaihtoehtoihin näytettiin vihreää valoa. Olen sitä mieltä, että kannattaa olla ensimmäisten hakijoitten joukossa, eikä jälkijunassa liikkeellä. Tässä te nuoret voisitte meidän vanhempien rinnalla olla aktiivisia ideoimassa ja puuhaamassa, että saataisiin kylästämme entistä parempi paikka elää ja asua. Mitä nämä hankkeet voisivat olla?

Otan tässä kolme esimerkkiä kylämme kehittämiseen, niitä voi olla toki paljon enemmän teillä mielessä.
1. Viemäri verkosto. Tässä asiassa olen katsonut viisaammaksi odottaa, minkälaiseksi ympäristölaki loppujen lopuksi muuttuu, vai muuttuuko. Minulla on kyllä visio, kuinka viemäriverkosto voitaisiin rakentaa, mutta nyt vielä odotetaan mikä on lain lopullinen muoto. Mutta jos te kyläläiset haluatte, että tätä hanketta aletaan viemään eteenpäin niin miksipä ei. Sille ei toki mitään esteitä ole olemassa. Ja onhan se ilman muuta harkinnan arvoinen projekti, varsinkin nyt kun yhteiskunnalta on mahdollisuus saada merkittävä osuus sen kustannusten rahoittamiseen.
2. Valokuitu. Hyvinvointipalvelut siirtyvät kovaa ja kiihtyvällä vauhdilla verkkoon, vaikka kuinka muutosta vastustaisimme. Kotisairaanhoito on pian arkipäivää verkossa. Tapaat hoitajan ruudun välityksellä. Siellä samassa ruudussa tapaat ystäväsi, voitte valokuitua pitkin tavata ja pitää rupatteluhetken, vaikka voimasi ei riitä naapuriin menemiseen. Kuitua pitkin voit pitää yhteyden lapsiin ja lapsenlapsiin vaivattomasti ja saat tarvitsemasi avun lähettämällä avunpyyntösi kuitua pitkin nopeasti. Sanot: mutta kun minulla ei ole tietokonetta enkä sitä osaa käyttää. Ei hätää, tämän kaiken saa toimimaan myös television välityksellä, sanottiin minulle Anviasta. Valokuitu ja sen tuomat mahdollisuudet, mahdollistavat varmuudella kotona asumisen turvallisesti pitempään. Nopea valokuitu luo mahdollisuuden etätyöskentelyyn kotoapäin. Kenties hymähdät ajatukselle, mutta se on arkipäivää jo nyt monilla aloilla. Valokuitu nostaa kylämme kauhavalaisten kylien kärkeen, jos mitataan kylän kiinnostavuutta muuttojen ja rakentamisen näkökulmasta. Nämä kaksi edellä kertomaani hanketta lisäävät kiinteistöjen arvoa ja houkuttelevuutta. Se on merkittävää etenkin siinä vaiheessa, kun ja jos joudumme kotimme myymään ja muuttamaan pois rakkaasta kodista ja kylästä, esimerkiksi palvelutaloon voimiemme hiipuessa tai peräti loppuessa.

3. Näkötorni Rakennetaan näkötorni hiihtomajan takana olevalle kukkulalle, silläkin voidaan parantaa kylämme houkuttelevuutta ja kiinnostusta. Tai rakennetaan vaikkapa lintutorni johonkin otolliseen paikkaan. Hupsista, se taisi jo olla neljäs esimerkki. Mitä tällä kiinnostavuudella on merkitystä, kenties kysyt? Sillä on merkitystä ainakin siinä mielessä, että mitä enemmän täällä asuu ihmisiä ja työssäkäyviä ihmisiä, sitä paremmin kaupunki huolehtii kyliemme teiden kunnosta. Kun teemme tästä oikein houkuttelevan alueen, niin kenties kaupunki kiinnostuu kaavoittamaan tänne pienen asuntoalueen.

Aisaparin saama raha on tarkoitettu mm. tällaisiin kylän kehittämiseen tarkoitettuihin projekteihin.  Kyläyhdistys on se kinnas, joka vetää tällaisia projekteja. Mutta tämä vaatii meiltä intoa, rohkeutta, ahkeruutta, aloitteellisuutta ja kaikkien kyläläisten mukana oloa.

Kuten edellä sanoin, me teemme tästä toimivan kylän, ei meille sitä anneta, tai ei se jostakin vaan tule. Me voimme sen yhdessä tehdä, kun meiltä löytyy halua ja tahtoa. 

Siunattua adventin aikaa kaikille ja hauskaa juhlaa!
Simo Aaramaa kyläyhdistyksen puheenjohtaja